Turvallisempaan tilaan soveltavan taiteen keinoin

(2min)

Luodaksemme parempaa yhteyttä toisiin, meidän pitää olla myötätuntoisessa ja havainnoivassa yhteydessä myös itseemme. Oppimisprosessi niin yksilötasolla kuin myös yhteisöllisellä tasolla voi olla hyvin kaoottinen prosessi, jolloin tarvitaan turvallisempaa tilaa sekä usein myös tukea. Turvallisemmasta tilasta puhutaan siksi, että täysin turvallista tilaa emme voi todellisuudessa saavuttaa. Siihen on kuitenkin hyvä pyrkiä. (Suomen YK Liitto)

Ihminen tarvitsee oppimisensa tueksi itsesäätelyä sekä myös yhteissäätelyä eli muiden tukea. Muiden ihmisten tuella tunteiden sekä ajattelun hallinta voi helpottua ja huomio suuntautua oman oppimisen kannalta oleellisiin asioihin. Psykologinen turvallisuus (Työterveyslaitos 2021) on kaikkien vastuulla ja se on aina yksilöllinen kokemus, joten myös sen määritteleminen yhteisesti on erityisen tärkeää. (Aalto-yliopisto 2024, Hakkarainen 2017, Järvenoja & Järvelä 2006, Työterveyslaitos 2021)

Yhteissäätely osana yhteisöllistä resilienssiä

Yhteisöllisiä vuorovaikutusprosesseja ja kehotietoisuutta suhteessa sosiaalisesti eettiseen toimintaan on myös tutkittu esimerkiksi autonomisen hermoston valossa - turvallisen tilan, moniäänisen dialogin, osallisuuden, hyvinvoinnin, eettisyyden ja luovuuden mahdollistamiseksi. (Törmi 2017;2019) Törmin (2017;2019) mukaan hermoston toimintaa ymmärtämällä voidaan rakentaa parempaa toimintakulttuuria, vähentää hermostoa kuluttavaa toimintaa ja luoda suojelevaa suhdetta luontoon eli myös itseen ja toisiin. (Törmi 2017;2019)

"Resilientti ihminen tai yhteisö pärjää arjen haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa." (Mieli Ry 2024) 

Yhteissäätely on tärkeä osa yhteisöllistä resilienssiä eli kykyä selvitytyä ja palautua muutoksista. Yhteisöllistä resilienssiä vahvistaa turvallisempi kulttuuri, jolloin on mahdollista esimerkiksi keskustella asioista rakentavasti monista eri näkökulmista, tulla kohdatuksi ihmisenä ja saada tukea. Kun kohtaamme toisemme arvostavasti sekä hyväksyvästi, voimme olla avoimempia myös omista kokemuksistamme. Tunteiden ja kokemusten käsittely auttaa muutoksista palautumisessa. (Arendt 2002) (Mieli Ry 2024)

Turvallisempaan tilaan taidekokemusten kautta

Soveltavan taiteen sekä asiantuntevan ohjauksen avulla voidaan laajentaa ajattelua ja vahvistaa empatiakykyä sekä kulttuuria, joita tarvitaan turvallisen tilan sekä yhteyksien luomiseen ihmisten välillä. Luovilla menetelmillä voidaan ruokkia yhteisöllisyyttä yksilöllisen sekä yhteisen kokemuksen kautta, luoda turvallisempaa tilaa rakentavalle moninäkökulmaiselle keskustelulle, yhteisille kokeiluille, yhteisölliselle oppimiselle ja luovuudelle.

Soveltavan taiteen luovat menetelmät auttavat myös pysähtymään, keskittymään ja rauhoittumaan. Soveltava taide ankkuroi toiminnan tähän hetkeen, jolloin asioita on helpompaa käsitellä ratkaisukeskeisesti. Turvallisempi tila auttaa hahmottamaan paremmin myös hiljaista tietoa (Pohjalainen 2012) ja sitä kautta kokonaisuutta. Tästä hetkestä ja korjaavasta kokemuksesta käsin on helpompaa katsoa menneisyyteen, käsitellä ja prosessoida asioita rakentavasti, uteliaan leikkisästi sekä kuvitella avoimemmin ja luovemmin myös tulevaa.

(Turku AMK 2023, Lehtonen 2022, Psykologiliitto 2023)

Yhteisöpedagogi Anniina Rönkä

Mahdollistan yhteisöllisiä hetkiä, turvallisempaa kulttuuria, luovia voimauttavia prosesseja ja taidekokemuksia erilaisissa ympäristöissä.

Anniina Rönkä Art & Design

LÄHTEET:

Aalto-yliopisto. Verkkojulkaisu: Oasis of Radical Wellbeing: Miten psykologinen turvallisuus luo perustaa oppimiselle, innovatiivisuudelle ja luovuudelle? Viitattu 3.9.2024.https://www.aalto.fi/fi/oasis-of-radical-wellbeing/miten-psykologinen-turvallisuus-luo-perustaa-oppimiselle-innovatiivisuudelle-ja-luovuudelle#:~:text=Psykologinen%20turvallisuus%20tai%20turvattomuus%20koetaan%20ryhm%C3%A4ss%C3%A4

Arendt, Hannah 2002. Vita activa – Ihmisenä olemisen ehdot. Suom. työryhmä, käännöksen tarkistus Juha Koivisto. Tampere: Vastapaino.

Hakkarainen, K. (2017). Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Aikuiskasvatus, 37(1), 47–56. https://doi.org/10.33336/aik.88397

Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen, & E. Lehtinen (toim.), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (pp. 85–102). WSOY. Opetushallitus. Viitattu 3.9.2024. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/itsesaatoinen-oppiminen

Laitinen, Liisa 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin. Sitra. Viitattu 4.9.2024.

https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

Lehtonen, A. (2022). Kestävyyskriisien keskellä tarvitaan taidekasvatusta, luovaa leikkiä ja draaman tajua. Kasvatus, 53(2), 203–207. Noudettu osoitteesta:

https://journal.fi/kasvatus/article/view/115928

Mieli Ry 2024. Resilienssi auttaa selviytymään. Viitattu 4.9.2024.

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

Pohjalainen, M. (2012). Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus, 31(3). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/inf/article/view/7079

Psykologiliitto 2023. Verkkojulkaisu: Taide, musiikki tai liike voi tuoda avun. Viitattu 4.9.2024.

https://psykologilehti.fi/taide-musiikki-tai-liike-voi-tuoda-avun/#:~:text=Luovat%20ja%20taideterapeuttiset%20menetelm%C3%A4t%20voivat%20kiinteytt%C3%A4%C3%A4

Rajala, Riikka 2021. Turvallisemmassa tilassa Voiko turvallisempi tila lisätä osallisuutta? Viitattu 4.9.2024.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509863/Rajala_Riikka.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suomen YK Liitto. Verkkojulkaisu. Viitattu 4.9.2024.

https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila

Turku AMK 2023. Verkkojulkaisu: Ekspressiivinen taidetyöskentely ja ekspressiivinen taideterapia lisäävät voimavaroja. Viitattu 4.9.2024. https://talk.turkuamk.fi/taide/ekspressiivinen-taidetyoskentely-ja-ekspressiivinen-taideterapia-lisaavat-voimavaroja/

Työterveyslaitos 2021. Pelotta töissä, psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 4.9.2024. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Törmi, Kirsi 2021. Kehotietoisuus eettisen osaamisen perustana. Yhteisötaiteen etiikka : tilaa toiselle, arvoa arvaamattomalle. Viitattu 3.9.2024.

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-038-6

Törmi, Kirsi. 2016. Koreografnen prosessi vuorovaikutuksena. Acta Scenica 46. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Viitattu 3.9.2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6670-79-9